Saavutettavuus on välittämistä – myös sisällöntuotannossa
Mitä saavutettavuus oikein on ja mihin sitä tarvitaan?
Direktiivien läpäisemisen lisäksi saavutettavuudesta on muutakin hyötyä yrityksille.
Avainsanat:
Saavutettavuuden avulla ei pelkästään tarjota rajoitteisille ihmisille tasavertaisempaa pääsyä digitaalisten palvelujen pariin, vaan myös selkeyttä ja helpotusta verkon eri luku-, viihde- ja tiedonhakuhetkiin.
Digitaalisissa palveluissa saavutettavuuteen vaikuttavat useat tekijät. Tekninen toteutus on isossa roolissa, mutta myös sisällön avulla helpotetaan palvelun saavutettavuutta huomattavasti. Tekniseen toteutukseen liittyvä saavutettavuus on laaja aihe, jota ei tässä blogissa käsitellä muutamia perusasioita lukuunottamatta.
Lue alta seitsemän näkökulmaa, jotka vaikuttavat saavutettavuuteen ja sen tuomiin hyötyihin.
1. Saavutettavuusdirektiivit yleisesti
Saavutettavuudella pyritään takaamaan tasavertainen mahdollisuus digitaalisten palvelujen käyttämiseen. Suomalaisia julkisia palveluntarjoajia koskeva saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan vuonna 2018 Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivien myötä.
Direktiivi laajenee syksyllä 2025 koskemaan myös yksityisiä palveluntarjoajia, joskin tietyin rajauksin. Yrityksillä, joita muutos koskettaa, tulee olla yli 50 miljoonan vuosittainen liikevaihto tai yli 50 työntekijää.
Saavutettavuusdirektiivit ovat saaneet palveluntarjoajat liikkeelle, mutta myös herättäneet keskustelua saavutettavuudesta. Oli yrityksen koko mikä tahansa, sisällöntuotannon saavutettavuuteen kannattaa panostaa. Voit tutustua verkkosisällön yleisiin saavutettavuusohjeisiin esimerkiksi täällä.
2. Miksi sisällön saavutettavuutta tarvitaan?
Maailmassa on arviolta noin miljardi erilaisista rajoitteista kärsivää ihmistä. Rajoitteita on useita erilaisia ja eriasteisia, vaihdellen aina näkö- ja kuulovammoista kognitiivisiin rajoitteisiin.
Näkö- ja kuulovammaisille sisällön saavutettavuuteen vaikuttaa erityisesti tekstisisällön selkeys. Erilaiset kognitiiviset rajoitteet puolestaan saattavat vaatia ympärilleen selkokielistä sisältöä.
Digitalisaation voimistuessa yhä useampi palvelu muuttaa muotoaan. Teknologiasta ja digitaalisista palveluista tulee yhä tärkeämpi osa arkipäiväisiä toimintoja esimerkiksi virallisten asioiden hoitamisessa. On tärkeää, että kaikki ihmiset pystyisivät käyttämään näitä palveluja.
3. Luettavaa sisältöä myös apuvälineitä käyttäville
Rajoitteista kärsivät henkilöt saattavat hyödyntää erilaisia apuvälineitä käyttäessään digitaalisia palveluja. Vaikka tekninen saavutettavuus vaikuttaa paljolti apuvälineiden mahdollisuuteen lukea verkkosisältöä, on myös muita seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon.
Näkövammaiset ihmiset hyödyntävät usein erilaisia saneluohjelmia tai lukijoita. Tekstien selkeys, rakenne ja otsikot ovat merkittävässä roolissa , sillä ne vaikuttavat niin saneluohjelmien rytmitykseen kuin sanelun selkeyteen. Pistenäytöt puolestaan kääntävät verkon tekstisisällöt pistenäytöille, jolloin etenkin selkeät tekstit tarjoavat sujuvamman lukukokemuksen.
Kuulovammaiset puolestaan hyödyntävät runsaasti tekstityksiä. Tekstitykset niin videosisällöissä kuin myös podcasteissa ovat yleistyneet huomattavasti. Tekstityksiä on suhteellisen helppo tuottaa valmiista äänimateriaaleista.
Kognitiivisista rajoitteista kärsivät saattavat hyötyä graafisesta huomioinnista, kuten pehmeistä fonteista tai selkokielisistä teksteistä ja helposta selattavuudesta. Tässä etenkin graafinen suunnittelu on tärkeässä roolissa. Helposta selattavuudesta hyötyvät myös erilaisista liikuntarajoitteista kärsivät henkilöt.
4. Tekstit ovat avain saavutettavuuteen
Hyvät tekstisisällöt ovat avain saavutettavuuteen, mutta ne hyödyttävät kaikkia. Saavutettavuuden avulla lukukokemus paranee, kun tekstisisällöt ovat selkeitä ja sopivan pilkottuja.
Kuvaavien otsikoiden ja alaotsikoiden avulla lukijoita ja palvelun käyttäjiä voidaan auttaa navigoimaan sivustolla ja tiedon löytämisessä. Kuva- ja videosisällön kuvailevat tekstit auttavat puolestaan hahmottamaan, mistä kuvassa tai videossa on kyse.
Tekstitykset ja videosisältöjen pohjalta tuotetut artikkelit takaavat sisältöjen saavutettavuuden useammalle ihmiselle. Ne mahdollistavat myös videosisällön katsomisen esimerkiksi julkisella paikalla.
5. Kognitiivisen taakan vähentäminen
Sisällön saavutettavuus on toisaalta myös paljolti kognitiivista.
Tekstikappaleiden kognitiivisen kuormituksen vähentämiseksi on syytä tarkastella esimerkiksi tekstikappaleiden pituutta ja kuormittavatko ne lukijaansa kognitiivisesti. Entä ovatko tekstit helppolukuisia, tarpeeksi kertovia ja palvelevatko otsikot ymmärtämistä? Kognitiiviset seikat huomioimalla voidaan varmistaa, että sisällöt ovat helposti ymmärrettävissä ja käytettävissä.
6. Graafiset valinnat saavutettavuuden tukena
Graafisilla valinnoilla, kuten värimaailmalla ja tekstin koolla voidaan vaikuttaa sisällön saavutettavuuteen esimerkiksi näkövammaisille tai kognitiivisesti rajoittuneille henkilöille.
Esimerkiksi taustan ja tekstien välisellä kontrastilla voidaan varmistaa tekstin selkeä näkyvyys. Selkeyteen voi vaikuttaa myös verkkosivun kirjain- eli fonttivalinnoilla ja fonttikoolla. WCAG:in (Web Content Accessibility Guidelines) suositusten mukaisesti verkkosivustojen fonttikoon tulisi olla minimissään 16 pikseliä saavutettavuuden varmistamiseksi.
Comic Sans -fontille on naurettu vuosikausia. Useat ihmiset eivät kuitenkaan tiedä jopa meemiksi nousseen fontin olevan helppolukuinen etenkin lukihäiriöstä kärsiville. Helppolukuisuuden takana on fontin pehmeä muotokieli. Comic Sansin lisäksi on lukuisia muita fontteja, joita voidaan hyödyntää tuomaan selkeyttä sisältöihin.
7. Sisällön saavutettavuus on käytännössä selkeyttä
Käytännössä sisällön saavutettavuus on vain selkeyttä. Saavutettavassa sisällöntuotannossa tulee keskittyä kognitiivisen kuormituksen ja esteiden purkamiseen, visuaaliseen selkeyteen ja teksteihin. Miljardin rajoitteisen ihmisen huomioinnin lisäksi saavutettavuudella parannetaan tietenkin myös rajoitteista kärsimättömien ihmisten palvelukokemusta.
Asianmukaiset kuvaukset, selkeät otsikot ja ymmärrettävät graafiset elementit helpottavat selaamista. Kuvaukset tarjoavat helpotusta verkkoselaamiseen myös silloin, kun yhteys on hidas. Huolella mietityt ja selkeät tekstisisällöt tekevät lukukokemuksesta miellyttävän ja parantavat hakukonenäkyvyyttä.
Haluatko panostaa selkeään sisältöön? Ota meihin yhteyttä, niin autamme sinua ymmärrettävässä, selkeässä ja visuaalisesti saavutettavassa sisällöntuotannossa.
Teksti: Miia Lousaari
Haluatko kuulla lisää?
Ota yhteyttä Oddyn ammattilaisiin.
Tutustu myös blogeihimme aiheesta
Miksi pk-yrityksen kannattaa tehdä brändimarkkinointia?
Vinkit B2B-yrityksen sosiaalisen median sisällöntuotantoon
Infografiikka kommunikoi monimutkaiset asiat visuaalisesti
Tehokkaampaa mainontaa bannerien A/B-testauksella
Ammattilainen avuksi sisällöntuotantoon – 5 tapaa, joilla hyödyt ulkoisen sisällöntuottajan tuesta
